turvalliuus

SÄTEILY TSHERNOBYLISSÄ TÄNÄÄN JA EILEN


Säteily on yleinen energiansiirtotapa ja tätä löytyy maailman joka kolkasta, myös omista vartaloistamme. Vuosikymmenien ajan sana ”säteily” on liitetty tai paikallistettu paikkaan joka muutti ihmiskunnan historiaa. Tshernobylistä on kehkeytynyt ihmiskunnan historian suurimman ydinvoimaan liittyvän katastrofin symboli, kohtalokkain seurauksin säteilyn levitessä Tshernobylin neljännestä yksiköstä maailmaille. Säteilyn määrä ydinvoimalassa ja tämän lähimaastossa (sisältäen Pripyatin kaupungin) oli 0.1 ja 300 Sieverttiä tunnissa (melkein miljardi – 1,000,000,000 kertaa suurempi kuin luonnollisesti esiintyvä säteily mikrosievertteinä  mitattuna – μSv). Ilmaan lensi pääasiallisesti jodi 131, cesium 137 ja strontium 90 isotooppeja. Yli kymmenen minuutin ajanjakson viettäminen palavan reaktorin lähellä aiheutti akuutin säteilysairauden (Acute Radiation Sickness ARS) ja välittömän hengenvaaran.

Säteilyaltistus ja mitä sinun tulisi tietää

Viikkoja tapaturman jälkeen, jatkuvan raivaustyön (neljännen reaktorin palo onnistuttiin sammuttamaan kaksi viikkoa räjähdyksen jälkeen) ja vaarallisimpien hiukkasten (esim. jodi 131) lyhyen puoliintumisajan* ansiosta, jolloin hiukkaset muuttuivat vähemmän vaarallisiksi ja vakaammiksi isotoopeiksi, säteilyn määrä väheni hitaasti. Suojakuvun (sarkofagi) rakentaminen (valmistui marraskuussa 1986, vain 7 kuukaudessa) reaktorin ylle edisti säteilyn määrän alenemista ja mahdollisti näin raivaustyön jatkumisen. Radioaktiiviset isotoopit ovat tavallisesti suhteellisen painavia ja painautuvat näin ollen luonnollisesti syvemmälle maaperään; nämä laskevat noin senttimetrin joka vuosi.

PUOLIINTUMISAIKA?

*Puoliintumisaika on se ajanjakso joka radioaktiiviselta isotoopilta kestää tippua puoleen alkuperäisestä arvostaan. Tämä tarkoittaa, että säteily ei koskaan häviä kokonaan, mutta tarpeeksi pitkän ajan jälkeen tästä voi tulla mitättömän vähäistä. Esimerkiksi 10 puoliintumisajan jälkeen säteily tippuu 1000 kertaisesti, 20 puoliintumisajan jälkeen 1000 000 kertaisesti jne.

Evakuoidut alueet ovat tänään autiomaata, vaikka luonnollisen taustasäteilyn ylittäviä säteilymääriä onkin täältä vaikea löytää. Tämä on yksi syy siihen, miksi 30 kilometrin suljettu alue on tänään muutettu luonnonsuojelualueeksi. Pienemmältä 10 kilometrin alueelta voi paikoittain löytyä kohtia jossa säteily on keskittynyt ja tämän määrä ylittää luonnollisen tason sata- tai jopa tuhatkertaisesti (hotspot). Matkasi aikana pääset näkemään tällaisia paikkoja, mutta vain lyhyesti. Tällainen alue on esimerkiksi Punainen Metsä (mäntymetsä joka kuivui kasaan vain pari päivää räjähdyksen jälkeen suuren säteilymäärän takia) jossa vieraillaan vain turvallisesti auton kyydissä läpiajelulla.

Vuonna 2016 kun uusi suojakupu vieritettiin vanhan suojakuvun ylle, Tshernobylin ydinvoimalan säteilymäärät tippuivat 3-4 kertaisesti ja ovat tänään 1.2 μSv (mikroSieverttiä) tunnissa. Lähellä sijaitsevassa Pripyatin kaupungissa, säteilyn määrä voi paikoittain nousta 0.9 μSv/tunnissa, mutta pysyttelee tyypillisesti luonnollisen määrän 0.3 μSv /tunnissa alapuolella. Säteilyn määrä vaihtelee esimerkiksi säästä riippuen (alempi talvisin, korkeampi kesäisin).

Säteilyannokset ja niiden vaikutukset

Onko Tshernobylissä vierailu vaarallista?


säteilyaltistustapahtuma maailmanlaajuisesti chernobyl

Kaikkien vuosien jälkeen, Tshernobylissä vieraileminen ei ole koskaan ollut turvallisempaa. Yli kymmenen vuoden kokemuksella toimiva CHERNOBYWEL.com on kehittänyt turvallisimmat reitit joita noudattamalla on helppo välttää suuren säteilyn alueita tai varmistaa ryhmälle vain lyhyen vierailun täällä. Tästä riippumatta onnistumme näyttämään sinulle kaikki tärkeimmät ja kiinnostavimmat kohteet ja rakennukset. Joillakin matkoilla, näytämme myös ydinvoimalan sisätilat. Yhden päivän vierailun aikana, Tshernobylin suljetulla alueella, ihmiskeho vastaanottaa luonnollisen ympärillämme olevan säteilyannoksen. Vertailun vuoksi, tämä annos on 300 kertaa vähemmän kuin mitä ihminen vastaanottaa kokovartaloröntgenissä ja vastaa monen tunnin mannertenvälistä lentoa, jolloin alistumme helpommin ulkoavaruuden säteilyyn. Numeroina, sinä tulet vastaanottamaan 3-4 μSv gammasäteilyä päivän aikana (katso säteilyn eri muodot alta), joka ei missään nimessä ole haitallista. Vertailun vuoksi voimme mainita, että useimmissa maailman ydinvoimaloissa päivittäinen turvallisuusraja liikkuu 50-100 μSv välimaastossa. Tulet todennäköisesti vastaanottamaan enemmän säteilyä lentomatkallasi Kiovaan, kuin Tshernobylissä vietetyn päiväsi aikana.

Tshernobylin suljetun alueen vieraiden tulisi välttää radioaktiivista pölyä, jota voi esiintyä tietyissä paikoissa ja juuttua pienissä (ei haitallisissa) määrissä vaatteisiin ja kenkiin. Tämän takia CHERNOBYLwel.com suosittelee vaatteiden pesua heti kotiin päästyänne. Jokainen seikkailija joka matkustaa yhdessä CHERNOBYLwel.comin kanssa saa ilmaisen hengityssuojaimen. Tämän lisäksi, ainoana Ukrainassa toimivana matkatoimistona, tarjoamme sinulle Geiger Muller annosmittarin ilmaiseksi käyttöösi, parantaaksemme mukavuuttasi ja turvallisuuttasi. Vähäisestä riskistä riippumatta ja alle 10 tapauksesta 10 vuoden aikana jolloin turistin on ollut pakko pestä vaatteensa ennen dosimetristä tarkastusta, pyydämme teitä pysymään oppaamme lähellä ja noudattamaan tämän antamia ohjeita. Näin voimme taata sinulle 100% turvallisen Tshernobyl-matkan.

LISÄÄ SÄTEILYSTÄ


Kaikki ympärillämme olevat esineet, vartalomme mukaan lukien, on tehty atomeista jotka rakentuvat tumasta löytyvistä protoneista ja neutroneista sekä näitä kiertävistä neutroneista. Saman kemikaalisen alkuaineen atomit sisältävät saman määrän protoneja mutta näiden neutronien määrä voi vaihdella. Kutsumme näitä saman alkuaineen muunnelmia isotoopeiksi. Esimerkkinä kaksi tunnetuinta hiilen isotooppia ovat hiili-12 ja hiili-14, jossa luku ilmaisee protonien ja neutronien kokonaismäärän.

Voimme täten jakaa isotoopit vakaaksi tai muuttuvaksi prosessissa jota kutsutaan radioaktiiviseksi hajoamiseksi, tai pelkästään säteilyksi. Vauhti, jolla jotkin radioaktiiviset isotoopit hajoavat kutsutaan puoliintumisajaksi, joka voi vaihdella sekunnin murto-osista jopa moneen miljardiin vuoteen. Mikäli puoliintumisaika on lyhyt, hajoaminen on nopeaa ja tällöin sanotaan, että isotooppi on radioaktiivinen ja toisin päin.

säteilyaltistus päivittäisessä elämässä chernobyl -matkalle

On tärkeää ymmärtää, että tietty määrä säteilyä on erittäin yleistä, sillä jokaisella alkuaineella on tietty määrä radioaktiivisia isotooppeja ja näistä moni löytyy luonnollisesti ympäriltämme. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen ympärillämme oleva esine on radioaktiivinen, jopa omat kehomme sisältävät pienen määrän radioaktiivista hiili-14 ja kalium-40 ja näistä noin 8000 atomia hajoavat joka sekunti. Kehomme ovat tietysti tottuneet tähän pieneen määrään säteilyä, joka ei ole haitallista.

Säteily on energian kuljetusmuoto joka voidaan jakaa joko ionisoivaan ja ei-ionisoivaan, perustuen tämän kykyyn ionisoida atomit ja molekyylit sekä häiritä näiden välistä kemikaalista sidettä. Esimerkiksi, näkyvä valo tai radioaallot ovat molemmat tyypillisiä turvallisia, ei-ionisoivia elektromagneettista säteilyä, kun taas säteily joka muodostuu radioaktiivisesta hajoamisesta on yleensä haitallista, ionisoivaa, säteilyä. Ionisoivan säteilyn vaara piilee tämän kyvyssä muunnella elävän elimistön solujen kemikaalista sidettä, joka voi vahingoittaa näitä ja näin ollen olla vaaraksi terveydelle.

Se määrä säteilyä, joka imeytyy, kutsutaan annokseksi ja tästä tärkein meille on niin kutsuttu vaikuttava annos, joka ottaa huomioon säteilyn määrän, tyypin sekä tämän biologiset vaikutukset. Juuri tätä meidän annosmittarit mittaavat Tshernobylin vierailusi aikana. Vaikuttavan annoksen yksikkö on Sievertti, jota käytännössä mitataan Mikrosievertteinä (1 / 1 000 000 Sieverttiä). Annosmittarimme mittaavan todellista säteilyn määrää mikrosievertteinä tunnissa, mutta laskee myös automaattisesti vastaanotetun kokonaisannoksen joka on vastaanotettu tämän ollessa päällä. Kuten olemme jo maininneet, tavallisena matkapäivänä mittari mittaa noin 3-4 mikrosieverttiä gammasäteilyä.

Se määrä säteilyä, joka imeytyy, kutsutaan annokseksi ja tästä tärkein meille on niin kutsuttu vaikuttava annos, joka ottaa huomioon säteilyn määrän, tyypin sekä tämän biologiset vaikutukset. Juuri tätä meidän annosmittarit mittaavat Tshernobylin vierailusi aikana. Vaikuttavan annoksen yksikkö on Sievertti, jota käytännössä mitataan Mikrosievertteinä (1 / 1 000 000 Sieverttiä). Annosmittarimme mittaavan todellista säteilyn määrää mikrosievertteinä tunnissa, mutta laskee myös automaattisesti vastaanotetun kokonaisannoksen joka on vastaanotettu tämän ollessa päällä. Kuten olemme jo maininneet, tavallisena matkapäivänä mittari mittaa noin 3-4 mikrosieverttiä gammasäteilyä.

Numeroina maailman taustasäteilyn keskiarvo on noin 8 mikrosieverttiä päivässä. Joten voit todeta, että 3-4 mikrosieverttiä jotka annosmittarimme mittaavat 10-12 tunnissa retkemme aikana on täysin turvallista ja tätä voidaan verrata normaaliin, kotonasi esiintyvään säteilyyn. Tämän lisäksi, maapallolta löytyy monen monta paikkaa jossa luonnollinen säteily on korkeampi kuin Tshernobylissä tänään. Ennätyskorkea määrä säteilyä löytyy Guaraparin Rannalta, Brasiliasta, joissa tiettyjen paikkojen säteilymäärä ylittää Tshernobylin määrän satakertaisesti.

Luonnollisen taustasäteilyn lisäksi, löytyy monia keinotekoisia lähteitä joille altistumme rutiininomaisesti. Näihin sisältyvät monet lääketieteelliset menettelyt, mutta myös tupakoiminen, sillä tupakansavu sisältää merkittävän määrän radioaktiivista polonium-210 joka voi aiheuttaa syöpää. Toinen radioaktiivisuutta sisältävä tapamme on lentokoneella tehdyt matkat, sillä olemme tällöin korkean korkeuden ansiosta erityisen altistuneita ulkoavaruuden säteilylle jolta ilmakehä muuten suojaa meitä. Luettelemme kaikki tavallisimmat keinotekoiset säteilyn lähteet alla olevassa taulukossa. Kuten näet, tupakoiminen on yksi radioaktiivisimmista asioista joita ihminen voi kokea ja tupakoimalla yhden rasian päivässä, tulet vuoden aikana vastaanottamaan 10 000 kertaa suuremman määrän säteilyä kuin Tshernobylissä vietetyllä matkalla.

NELJÄ ERI TYYPPISTÄ IONISOIVAA SÄTEILYN LÄHDETTÄ

*alfa-säteily: tämä on kaikkein tavallisin säteilyn muoto, sillä suurin osa radioaktiivisista isotoopeista hajoavat säteilemällä alfa-hiukkasia. Alfa-hiukkaset sisältävät kaksi protonia ja kaksi neutronia. Koska nämä ovat suhteellisen isokokoisia ja kantavat sähköistä varausta, nämä on helppo pysäyttää. Paperinpala tai pari senttimetriä ilmaa suojaavat yleensä tehokkaasti alfa-säteilyä vastaan. Mikäli alfa-säteilevää materiaalia nautitaan ja näin on suoraan kosketuksessa sisäelinten kudokseen, tämä voi aiheuttaa haitallisia terveysongelmia. Tämän takia on tärkeää välttää saastunutta ruokaa, minkä takia ruoan syöminen suljetulla alueella on tiukasti kiellettyä.

*beta-säteily: rakentuu elektroneista ja niin kutsutuista positroneista. Muovin palanen, alumiinifolio tai muutama metri ilmaa pysäyttää tämän tyyppisen säteilyn suhteellisen helposti. Tämän takia annosmittarisi havaitsee beeta-säteilyä vain hetkellisesti niin kutsutuiden hotspottien läheisyydessä ja tämä ei näin ollen muodosta vakavaa terveysriskiä. Samantapaisesti kuin alfa-säteily, on tärkeää välttää mahdollisen saastuneen ruoan nauttiminen.

*gamma-säteily: on eräänlainen elektromagneettinen säteily, kuten esimerkiksi näkyvä valo tai radioaallot, mutta paljon tarmokkaampi. Tämä on erittäin läpitunkevaa säteilyä, johon puree parhaiten suuri määrä lyijyä tai betonia. Gamma-säteily on erittäin yleinen säteilyn muoto jota löytyy joka puolelta maailmaa ja näin ollen kehomme ovat tottuneet tähän vähäisessä määrässä. Tämän takia, pieni määrä gamma-säteilyä ei ole haitallista.

*neutroni-säteily: tätä esiintyy yleensä ydinfission yhteydessä ja tällä on suuri merkitys ydinvoimassa. Tämä on erittäin läpitunkevaa säteilyä, jota vastaan voidaan suojautua esimerkiksi korkealla neutronipitoisella materiaalilla, kuten parafiinilla tai vedellä. Tämä on kuitenkin erittäin harvinainen säteilyn muoto jota esiintyy vain aktiivien ydinvoimaloiden läheisyydessä.

Säteilyannokset ja niiden vaikutukset

Etsitkö lisää säteilyä elämääsi?


Banaani on kaikista hedelmistä radioaktiivisin. Nämä sisältävät radioaktiivista isotooppia Kalium-40. Yhden banaanin syöminen vastaa 0.1 mikrosieverttiä säteilyä. Tätä ei kuitenkaan voida verrata säteilyn määrään joka vastaanotetaan tupakoimalla ja vierailemalla Tshernobylissä.

Säteilyaltistus jokapäiväisessä elämässä

Maailmasta löytyy paikkoja, jotka ovat luonnollisesti tai historiallisesti radioaktiivisia; joihin ihmisillä ei ole samoja ennakkoluuloja kuin Tshernobyliä kohtaan.

Yli kaiken, me varmistamme, että sinun matkasi Tshernobyliin on yksi elämäsi turvallisimmista seikkailuistasi.

VALITSE KIERROS